Adobe Photoshop Elementsin ja Premiere Elementsin uusi päivitys tuo mukanaan lukuisia ominaisuuksia ja parannuksia, joiden avulla kaikentasoiset kuvaajat saavat kuvistaan enemmän irti.

Adobe on tänään julkistanut päivitykset suosittuihin Adobe Photoshop Elements 2018 ja Premiere Elements 2018 -ohjelmiin. Adobe on Elementsin avulla pyrkinyt tekemään kuvien ja videoiden editoinnista mahdollisimman helppoa käyttäjäystävällisen käyttöliittymän avulla. Ohjelmistoa käyttävät kaiken tasoiset valokuvauksen harrastajat.

”Elementsin tavoite on aina ollut, että sekä ammattilaisvalokuvaajat että aloittelijat saisivat kuvistaan kaiken irti mahdollisimman helposti ja yksinkertaisesti. Uusimpaan päivitykseen olemme lisänneet monia uusia Guided Edits -toimintoja, joiden avulla tavallisesti monimutkaisia kuvankäsittelytoimintoja on helppo suorittaa”, sanoo Jes Schuym, Adoben Pohjoismaiden viestintäpäällikkö.

Helpompaa ja automaattisempaa kuvankäsittelyä

Uuden päivityksen myötä Photoshop ja Premiere Elementsin nimessä luovutaan versionumerosta. Tilalla käytetään vuosilukua. Vuoden 2018 Elements-versio tekee kuvanmuokkauskokemuksesta entistä paremman uusilla ominaisuuksilla, paremmalla käyttäjäystävällisyydellä ja useilla parannuksilla, kuten:

• Uudet Guided Edits -toiminnot. Guided Edits -toiminnot muuttavat monimutkaiset toiminnot helpoiksi vaiheittaisiksi ohjeiksi, joiden avulla saadaan hienoja tuloksia. Photoshop Elements ja Premiere Elements tarjoavat nyt 67 tällaista toimintoa, joista kahdeksan julkaistaan uuden ohjelmistopäivityksen myötä. Toimintojen avulla voi helposti esimerkiksi vaihtaa kuvan taustan, lisätä efektejä kuvan päälle sekä luoda animoituja julkaisuja sosiaaliseen mediaan.
• Ei enää kiinni jääneitä silmiä. Ryhmäkuvissa on aina yksi, jonka silmät jäävät kiinni – mutta ei enää. Photoshop Elements 2018 -ohjelmistossa voi automaattisesti liittää avoimet silmät kuvasta toiseen ja näin luoda täydellisen kuvan.
• Automaattinen kuratointi. Satojen kuvien läpikäynti parhaiden otosten poimimiseksi ei enää ole tarpeen. Elements Organizer valitsee automaattisesti parhaat kuvat esimerkiksi kirkkauden, kasvojen ja sommitelman perusteella.
• ”Candid moments”. Hyviä kuvia voi nyt automaattisesti napata videotiedostosta. Enää ei siis tarvitse huolehtia siitä, että videota kuvatessaan jättää käyttämättä hyvän valokuvausmahdollisuuden.
• ”Smart Trim”. Videosta voi automaattisesti leikata huonot pätkät pois. Smart Trim löytää ja kerää parhaat pätkät kuvaajan videotyyliin perustuen. Automaatiota on myös mahdollista räätälöidä.

Lue lisää:

Tutustu uusien ominaisuuksien ja päivitysten listaan Photoshop Elementsin ja Premiere Elementsin sivuilla.

Lisätietoja:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+46 26 70 46 70
jschyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Kia Yliperttula
+358 40 579 5913
kia.yliperttula@hkstrategies.com

Sammalhuone on samanaikaisesti upea valokuvateos ja syvällinen tarina luonnosta ja ihmisestä ennen, nyt ja tästä eteenpäin.

 Sammalhuoneessa puheenvuoron saa vuorotellen kolme henkilöä, Aleksis Kivi, Zachris Topelius ja Ville Suhonen – kolme eri katsantokantaa, maailmankuvaa, ajanjaksoa. Ihmetys on yhteinen: kukin puhujista hämmentyy pohtiessaan ihmisen ikiaikaista halua asettua luonnon yläpuolelle ja pakonomaista tarvetta hallita sitä. Sammalhuone sanallistaa luonnon mykän avunhuudon. Voiko suhdetta luontoon enää korjata, voiko sen ystäväksi, tasavertaiseksi kumppaniksi, enää palata?

Teoksen päähenkilöt, tuuheaturkkiset ja sileäsiipiset metsäneläimet, luovat silmäyksen kameran linssin läpi suoraan lukijaan. Ville Suhosen teksti ja Kai Fagerströmin valokuvat muodostavat monikerroksisen kokonaisuuden.

ALEKSIS: Päätin, etten palaa kotiin ennen kuin olen muuttunut itse eläimeksi, avannut silmäni vaikkapa halkihuulisena jänönä näreen alla, nummia tonkivana piirtoposkeisena mäyränä, paksukarvaisena karhuna tai avuttomana oravanpoikasena, joka halusi paeta lajitovereidensa luo kaukaiseen hämärään. Ja silloin veljet saisivat yrittää vangita minut. Minä niille näyttäisin.

 ZACHRIS: Suomalaiset olivat vähitellen tottuneet siihen, että korpi täytyi raivata ja puut kaataa talon ja viljelysten tieltä. Luontoa alettiin pitää vihollisena, joka oli voitettava. Pian me kammoksuimme metsää ja sen asukkaita. Kohtaamiset metsän eläinten kanssa nostivat hien pintaan, pusersivat kädet nyrkkiin. Miten vihamielisesti ne meitä lähestyivätkään?

 VILLE: Aloimme uskoa, että eläimen täytyi edes jollain tavalla muistuttaa ihmistä ollakseen älykäs. Tietäisikö se menneestä tai huomisesta mitään, vai elikö se vain tätä hetkeä? Kun se piileskeli sammalten kätköissä, pelkäsikö se henkensä puolesta? Pelkäsikö se kuolevansa? Toivoiko ja unelmoiko se silloin jostain? Oliko se vain tottunut olemaan saalistajana ja saalistettavana?  

 Kai Fagerström on salolainen valokuvataiteilija. Hänen edellinen teoksensa Maahengelle oli autiotalojen uusia asukkaita käsitellyt luontokirja Viimeiset vieraat yhdessä Heikki Willamon ja Risto Rasan kanssa. Ville Suhonen on helsinkiläissyntyinen, Vihdissä asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja, joka tunnetaan muun muassa teoksesta Metsän tarina.

 Lisätietoja tekijöiltä: Kai Fagerström: 044 774 5333, Ville Suhonen: villesuhonen.net
Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi
Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544
Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

Valokuvataiteen museon näyttely Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Näyttelyssä on kuvia suurelta joukolta kotimaisia taiteilijoita eri aikakausilta sekä ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta László Moholy-Nagylta, Man Rayltä ja August Strindbergiltä.

Nykyään taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio herätti alkuvaiheessaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – ja säännöllisesti senkin jälkeen – voimakasta vastustusta ennen kaikkea valokuvaajien keskuudessa. Sitä pidettiin hyödyttömänä ja valokuvan dokumentoivan ja esittävän luonteen vastaisena.

Abstraktionistit ovat kuitenkin sukupolvi toisensa jälkeen olleet valokuvauksen perinteiden uudistajia. Abstraktit kokeilut ovat olleet luovuuden moottori, joka tuo valokuvataiteeseen uutta ilmaisuvoimaa.

”Abstraktio on rohkeaa ajattelua. Sen satavuotinen historia tuo näkyviin valokuvauksen tekniset muutokset ja valokuvan suhteen sitä ympäröiviin asioihin, kuten tieteeseen tai muihin taiteisiin. Yhteistä kaikille näyttelyn tekijöille on halu tutkia ennakkoluulottomasti valokuvan erilaisia tekniikoita, materiaaleja ja ilmaisutapoja”, näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Alvin Langdon Coburnin Lontoossa pitämästä näyttelystä Vortographs and Paintings, josta abstraktin valokuvan historian yleisesti katsotaan alkaneen. Suomessa Vilho Setälä kuvasi vuonna 1928 ensimmäisen valokuva-abstraktionsa, Sähkökruunun, Leica-kameraansa villisti heiluttaen. 2000-luvulle tultaessa abstraktio oli monien kokeiluiden ja kuvaajasukupolvien vakiintunut osaksi valokuvataiteen valtavirtaa.

Kotimaisessa valokuvatutkimuksessa abstraktio on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen osa välineen historiassa on olennainen. Abstrakti!-näyttely nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaisia kuvaajia ja osoittaa, että suomalaisen valokuvataiteen historia on moniäänisempi kuin sen tähänastinen tulkinta.

Näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa Vilho Setälältä, Erik Blombergilta, Eino Mäkiseltä, Otso Pietiseltä ja valokuvaajaryhmä Fotograafikoilta sekä nykykuvaajista Marko Vuokolalta, Timo Kelarannalta, Niko Luomalta, Ea Vaskolta ja Nanna Hänniseltä.

Näyttelyn on kuratoinut Laura Nissinen, joka tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa aiheesta ”Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa”.

Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017
1.11.2017–14.1.2018

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
liput 8/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Pressitilaisuus ti 31.10. klo 11–12. 

Kuvia pressikäyttöön tästä linkistä
(Google Drive -kansio; kuvan yhteydessä käytettävä kuvakrediitti löytyy tiedostonimestä)

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:
Lauri Alaviitala, viestintäasiantuntija
lauri.alaviitala@fmp.fi
050 526 8336

Näyttelyn avajaiset ti 31.10. klo 18–20. Vapaa pääsy.

Näyttely Suomen valokuvataiteen museon sivuilla

Tapahtuu näyttelyssä:

ke 8.11. klo 18–19 Kierros näyttelyssä yhdessä taiteilijoiden Sami Luukkanen, Annikki Luukela ja Noora Sandgren kanssa. Museon pääsymaksu.

ke 15.11. klo 18–20 Kaapelimuseoklubi: opastuksia, taiteilijatapaamisia ja musiikkia Teatterimuseossa, Hotelli- ja ravintolamuseossa ja Valokuvataiteen museossa. Vapaa pääsy Museokortilla tai tapahtuman pääsylippu 15 €.

la 18.11. klo 11–15 Perhepäivä Kaapelitehtaan museoissa. Abstraktia valomaalausta, opastuksia, teatterisuunnistusta ja paljon muuta. Aikuiset 9 € tai Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

ke 10.1.2018 klo 18–19 Abstrakti! -näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo näyttelystä. Museon pääsymaksu.

Man Ray: Rayogram, 1923. Moderna Museet Stockholm. Surrealistitaitelija Man Ray kuvasi 1910–1920 luvuilla rayogrammeja. Valoherkille materiaaleille luodut kuvat syntyivät ilman kameraa.

László Moholy-Nagy: Nimetön (Omakuva), 1926. Abstraktin valokuvauksen uranuurtaja Moholy-Nagy käytti kuvissaan apuna omaa kehoaan, kasvojaan ja käsiään, jotka hän painoi valokuvapaperia vasten. Kuvia on kutsuttu kehollisiksi fotogrammeiksi.

Vilho Setälä: Sähkökruunu, 1928. Vuonna 1928 Vilho Setälä kuvasi Suomen varhaisimman valokuva-abstraktion, Sähkökruunun, heiluttamalla villisti kinokokoista Leica-kameraansa. Kameran liike yhdistettynä normaalia pidempään valotusaikaan tallensi kuvaan valoviivat, joiden muodosta voi päätellä kuvaajan liikuttaneen kameraansa kaaressa edestakaisin. Kuvan lopputuloksen muodostavat siis yhdessä aikansa uutuudet, Leica ja sähkövalo. Kuten kaikki uudistajat, myös Setälä sai kokeilustaan kritiikkiä. Teksti: Laura Nissinen.

Eino Mäkinen, sarjasta Harjoitelmia, n. 1930. Vilho Setälä, Eino Mäkinen ja Erik Blomberg olivat helsinkiläisiä nuoria miehiä, joita yhdisti kuvaaminen vastikään markkinoille tulleella, kevyellä kamerakalustolla. Setälän, Mäkisen ja Blombergin avantgardistinen tuotanto loppui täysin 1930-luvulla, jolloin aika suosi isänmaata, uskontoa ja esittävää taidetta. Teksti: Laura Nissinen.

Allan Grönvall: Eteenpäin, abstraktio, 1957–58.

Ea Vasko: #11, sarjasta Reflections of the Ever-changing (The Short History of Now), 2009. Vasko kuvasi sarjansa yöaikaan kaupungissa, seuraten keinovalojen värejä ja heijastuksia.

Hannu Karjalainen: Wave I, 2017.

Juhani Riekkola, sarjasta Muotoja, 1963. Tamperelais-toijalalainen valokuvaajaryhmä Fotograafikot (valokuvaaja Juhani Riekkola ja kansakoulunopettajat Aimo Vuokola ja Ari Yrjänä) piti useita museo- ja gallerianäyttelyitä vuosina 1965–1978. Ryhmän tavoitteena oli uudistaa valokuvausta sekä sisällöllisesti että tyylillisesti, ja saavuttaa sille taiteen asema. Fotografiikoiden kuvauskohteena oli yleensä jokin luonnonvoimien jännittävän näköiseksi muovaava asia, joka käsiteltiin pimiössä erilaisten kokeellisten vaiheiden kautta epäesittäväksi. Valokuvanegatiiveja retusoitiin, rajattiin, käänneltiin symmetrisiksi ja yhdisteltiin toisiinsa. Lisäksi valokuvaa yhdistettiin fotomontaasin tavoin värillisiin kalvoihin tai paperiin. Negatiivien jälkikäsittely oli yksi suurimpia syitä fotografiikan kritisointiin. Fotograafikkoja moitittiin ”konstailusta” ja valokuvallisen totuuden vääristelemisestä, koska valokuvan sisältöä muutettiin valotushetken jälkeen. Teksti: Laura Nissinen.

Marko Vuokola: Moon (Sharpen), 2014. Yksi 2000-luvun valokuva-abstraktion keskeisistä aiheista on tiede. Marko Vuokolan teos tutkii tähtitiedettä valokuvataiteen näkökulmasta. Teos on niin iso suurennos kuuta esittävästä digitaalisesta valokuvasta, että kuusta on jäänyt jäljelle vain pikseleitä. Teoksellaan Vuokola kommentoi samalla kertaa niin tähtitiedettä, valokuvaa kuin maalaustaidettakin. Työ leikittelee tieteen totuudellisuudella ja abstraktin taiteen määritelmällä ja historialla. Vuokolan mukaan työn voi nähdä joko valokuvana tai maalauksena, koska teos on paitsi paperituloste digitaalisesta valokuvasta, myös printterin maalaamaa väriä paperilla. Teksti: Laura Nissinen.

Noora Sandgren: Dialogue 15.10.2015 (30min), 2015. 2010-luvun nuorimmat abstraktikot ovat hylänneet kaiken ylimääräisen, mukaan luettuna kameran ja pimiön. Noora Sandgrenin Dialogi-sarjan (2016) kuvat valmistuivat hänen vanhempiensa puutarhassa hengittämällä. Kuvia tehdessään Sandgren painoi kasvonsa hänen isältään saamaansa, 1970-luvulta peräisin olevaa värivalokuvapaperia vasten jopa puoli tuntia kestävän valotuksen ajaksi. Paperiin jäi jälkiä paitsi valosta, myös Sandgrenin hengityksestä, hiestä ja kuolasta. Dialogi-sarjan töistä tulevat mieleen Moholy-Nagyn keholliset fotogrammit, joissa tekijä painoi samoin kasvonsa valokuvavapaperia vasten paperin valottamisen ajaksi. Teksti: Laura Nissinen.

Stanleyn Master –sarjan tuoteperhe on suunniteltu äärimmäisiin olosuhteisiin. Tuoteperhe koostuu termos- ja retkiastioista. Master-sarjan valmistusmateriaalit ja tekniset innovaatiot takaavat tuotteille erinomaisen kestävyyden sekä vertaansa vailla olevat ominaisuudet.

Tuoteperheen uusina tuotteina on julkaistu 0,7 litran Ruokatermos, sekä 0,23 litran vetoinen taskumatti.

Master Ruokatermos 0,7 l

Paksumman kuorirakenteen ja tyhjiötilan ansiosta termoksen lämmöneristyskyky on huippuluokkaa; ruokatermos pitää ruoan kuumana 20 tuntia. Ruokatermoksen teräksinen kansi, jota voidaan käyttää lautasena, on myös tyhjiöeristetty, joten paikalla ollessaan se estää tehokkaasti lämpöhäviötä.

Tämäkin Stanley-ruokatermos on BPA-vapaa ja se voidaan pestä astianpesukoneessa.

Master Taskumatti 0,23 l

Sarjan taskumatti on ominaisuuksiltaan erittäin käytännöllinen ja kestävä. Taskumatin leveä suuaukko helpottaa sekä täyttämistä että puhtaanapitoa. Saranoitu, vuotamaton teräskorkki pysyy varmasti tallessa.

Taskumatin vahva kuorirakenne takaa kestävyyden kovimmissakin olosuhteissa. Stanley Master -taskumatti on BPA-vapaa ja se voidaan pestä astianpesukoneessa.

Suositushinnat: Master Ruokatermos 0,7 l: 79,90 €, Master Taskumatti 0,23 l: 44,90 €

Takuu: 25 vuotta

Myynti: Tavaratalot, urheilu- ja retkeilyliikkeet, rauta- ja työkalukaupat sekä nordictrail.fi -verkkokauppa.

Tuotekuvat: Liitetiedostoina

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti

tuotepäällikkö

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

p. 0207 310433 

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry palkitsee vuosittain vuoden tuotannon ja vuoden tuottajan. Haluamme nostaa esille alan tekijöitä, jotka luovat uusia merkityksiä ja mielenkiintoisia sisältöjä taiteen ja kulttuurin kentällä. Tänä vuonna palkinnot jaettiin Kaapelitehtaalla SULAssa, ensimmäistä kertaa järjestetyssä kansainvälisessä luovan ja kulttuurialan ammattilaistapahtumassa. 

Palkittavia on voinut ehdottaa anonyymisti syksyn aikana ja ehdotusten perusteella voittajat valitsi raati, jota johti TAKUn hallituksen puheenjohtaja ja Fazer Konserttitoimiston taiteilijamanageri Mari Lankinen. Lisäksi raadissa oli mukana kulttuurituottaja ja Turun Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Riina Kotilainen sekä Oulun Musiikkivideofestivaalien vastaava tuottaja, pitkän linjan tapahtumajärjestäjä ja DJ Juhani Oivo.

Tuottajapalkinnon suuruus on 1000 euroa ja tuotantopalkinnon 1500 euroa. 

TAKU Tuottajapalkinto 2017 - Flow Festival tuotantotiimi

Vuoden tuottaja 2017 on osoittanut kyvykkyytensä jo aiemminkin; on kehittänyt toimintaansa, huomioinut saamansa palautteen ja onnistunut tarjoamaan elämyksiä suurele joukolle ihmisiä. Tänä vuonna Vuoden tuottaja joutui kohtaamaan erityisiä haasteita vaikeiden olosuhteiden takia ja palkintoraati katsoi, että vuoden tuottaja tunnistaa selkeästi yhdessä toimimisen tärkeyden; yhdessä tehdyt, oikeiksi osoittautuneet ratkaisut kertovat ammattimaisesta, omistautuneesta tavasta tehdä työtä sekä hyvästä työyhteisöstä. 

Flow Festival is an urban music and arts festival in organized in Helsinki since 2004. The music presented at Flow Festival is a varied selection of artists from indie rock to soul and jazz and from folk to contemporary club sounds – from both the Finnish and the international scene. In addition to music, Flow Festival is about urban spaces, visual arts, film screenings, talks, design as well as food and drinks. The event takes place at a defunct Suvilahti power plant and its industrial surroundings in downtown Helsinki's immediate vicinity.

Lisätietoja:

TAKU ry:n puheenjohtaja
Mari Lankinen
mari.lankinen@taku.fi
puh. 050 581 6756
www.taku.fi

Vuoden tuotanto - Studio Aleppo [Helsinki]
Ceyda Berk-Söderblom, MiklagårdArts Oy
info@miklagardarts.com
puh. 050 400 2571
www.miklagardarts.com
www.studioaleppo.eu 

Vuoden tuottaja - Flow Festival tuotantotiimi
Maiju Talvisto, artistituotannon vastaava
maiju@flowfestival.com
puh. 040 575 3659
www.flowfestival.com

Harri Kalhan ja Harri Tahvanaisen Valokuvan orpokoti on uusi kirja vanhojen valokuvien ystävälle.

Teos sisältää johdantoluvun sekä 25 miniesseetä. Kirjan sydämenä on kolmisensataa toinen toistaan riemastuttavampaa valokuvaa vuosilta 1880−1980. Orpojen kuvien puhemiehiksi julistautuneet Kalha ja Tahvanainen ovat pelastaneet ne hyljättyjen valokuvien valtamerestä varta vasten tätä kirjaa varten.

Teos kattaa kaikki anonyymin valokuvan lajityypit koskettavista henkilökuvista ja maisema- tai miljöötutkielmista hulppeisiin tilannekuviin ja onnekkaisiin kömmähdyksiin. Huvittavia, hellyttäviä, väliin makaaberejakin – aivan kuten elämä.

Kaiken ytimessä on tunteva tai tunteita herättävä, ratkaisevalla hetkellä ikuistettu ihminen. Valokuvan orpokoti syventää arjen valokuvien ymmärrystä sekä yllyttää pohtimaan, mikä yksityisissä kuvissa sykähdyttää digitaaliajan ihmismieltä. Lukija johdatellaan kädestä pitäen arkisten otosten kiehtovaan maailmaan.

Kuvarinnastukset ja miniesseet tempaavat lukijan kuvien äärelle: näkemään, tuntemaan – ja satuilemaan itse.

HARRI KALHA, FT, on taidehistorian ja naistutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Kalha tunnetaan myös kuraattorina ja palkittuna tietokirjailijana. Finlandia-ehdokkuuteen ylsivät teokset Kokottien kultakausi (2013) ja Rut Bryk (2016).

HARRI TAHVANAINEN on valokuvaaja, joka on työskennellyt pitkään kuvatoimistossa ja museoissa. Tahvanaisella on yksi Suomen laajimmista kansanvalokuvauksen kokoelmista.

Lisätietoja tekijöiltä: harri.kalha@gmail.com, harritahvanainen@gmail.com

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Mediakuvat osoitteesta Maahenki.fi -> Pressi

Myynti: Ulla Sarviala ulla.sarviala@maahenki.fi

Kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen, Maahenki Oy: johanna.korhonen@maahenki.fi 0405105906

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) uusi nettipalvelu tuo kansakunnan audiovisuaalisen historian kaikkien ulottuville.

KAVIn Elävä muisti on audiovisuaalinen aikamatka eiliseen. Kuva suomalaisuudesta rakentuu yhtä lailla historiallisten virstanpylväiden, kulttuurin kohokohtien kuin arkisen elämänmenon esimerkkien kautta viihdettä ja vapaa-aikaa unohtamatta. Suomen historiaa esitellään niin laajalla dokumentaarisella kuin fiktiiviselläkin aineistolla.

Elävän muistin historia rakentuu elävän kuvan keinoin. Autonomian vuosilta aina meidän päiviimme ulottuva aikajana on historiallisten ajankuvien ja niitä taustoittavien tekstien runsaudensarvi. Monipuolisuus syntyy moniäänisyydestä: historiallisten mullistusten ja poliittisten käänteiden rinnalle kohoavat tuiki tavalliset arkipäivän ilmiöt urheilukisoista ajankohtaiskatsauksiin ja mainoksiin.      

Vaikka Elävä muisti on KAVIn virallinen satavuotishanke, nettipalvelu tulee kasvamaan ja kehittymään myös jatkossa – kansallisena kulttuuriperintönä KAVIn audiovisuaalinen aarteisto kuuluu kaikille niin tänään kuin huomenna. Työsarkaa kaksikielisen sivuston parissa riittää pitkälle tulevaisuuteen suomalaisen kuvatun historian kattaessa paitsi itsenäisyyden vuosikymmenet myös suuriruhtinaskunnan aikaiset dokumenttielokuvat.

Kulttuurin eri vuosikymmenien, suomalaisen identiteetin ja historian kuvittajana Elävän muistin erityisenä kohderyhmänä ovat koululaiset ja opiskelijat alakouluista toisen asteen oppilaitoksiin ja yliopistoihin. Koulukino on KAVIn yhteistyökumppani Elävän muistin oppimateriaalien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä kouluille suunnattu vinkkiosio avataan marraskuun aikana. Elävä muisti linkittyy oleellisesti myös KAVIn elokuvakasvatusta edistävään Elokuvapolku-sivustoon ja KAVIn filmografiseen Elonet-tietopalveluun.

KAVIn ainutlaatuinen aineisto

Elävän muistin keskeisiä lähteitä ovat KAVIn elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston runsaat ja monipuoliset kokoelmat. Elokuva-arkiston kokoelmaan kuuluvat Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden elokuvat, Finlandia-katsaukset sekä Puolustusvoimain katsaukset tarjoavat kukin oman näkökulmansa suomalaiseen historiaan. Finlandia-katsaukset avaavat erityisen antoisan ikkunan suomalaisen arjen ja juhlan hetkiin 1940-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Nämä uutispotpurit ovat kuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudelta teollistuneen hyvinvointivaltion syntyyn asti.

Kotimaisen elokuvan kultakauden suurimpien studioiden, Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden, elokuvien verkkolevitysoikeudet mahdollistavat kansallisen elokuvan kattavan digitoimisen ja levityksen internetissä. Digitoinnin myötä myös Elävästä muistista on tullut totta. Kun tähän lisätään KAVIn radio- ja televisioarkiston käytössä oleva kokoelma itsenäisten tuotantoyhtiöiden ohjelmatuotantoa 1980-luvun puolivälistä tähän päivään muodostuu muistojen mosaiikista monivivahteinen kokonaisuus.

Palaute on tervetullutta

Mitä Elävältä muistilta toivotaan? Millaisia ajatuksia ja omakohtaisia muistikuvia se herättää? Palautteita ja toiveita voi lähettää osoitteeseen elavamuisti@kavi.fi 

Elävän muistin suunnittelu- ja toteutusryhmä: Sami Hantula, Jorma Junttila, Ilkka Kippola, Tommi Partanen, Kirsi Raitaranta. Lisäksi toteutuksessa mukana: Timo Kinnunen, Petteri Kalliomäki, Mikko Kuutti, Matti Lukkarila, Tapio Riihimäki, Alex Day. Vuosikymmentekstit: Jari Hanski. Koulumateriaalit Marjo Kovanen (Koulukino) ja Kirsi Raitaranta. Käännös ruotsiksi: Anni Lappalainen. Nettijulkaisun suunnittelu Zeeland Family / Karhu Helsinki.

elavamuisti.fi 26.10.2017 alkaen

Lisätietoja:

Kirsi Raitaranta, apulaisjohtaja/projektin vetäjä, kirsi.raitaranta@kavi.fi, p. 02953 38106

Siinä, missä kuuset ovat aika yhtenäistä porukkaa, tasaisena humisevaa korpea, männyt ovat mitä suurimmassa määrin yksilöitä. Männyn, hongan, petäjän muotoon tiivistyy ankarien olojen ja satojen vuosien sinnittely ja sitkaisuus, pitkäveteisyys ja periksiantamattomuus.

Mika Honkalinnan tunnelmoiva, paikoin lyyrinenkin teos Honka on kunnianosoitus mäntyjen monimuotoisuudelle, meren kallioluodolla kituuttavalle hongalle, tienlaidan mahtipetäjälle ja paahteisen rämeen männyntakulle.

Tarina alkaa valossa kasvaneen kotipihan puun, eräänlaisen alkumännyn juurelta. Nuoruusvuosilta mukaan tarttuu mystinen muistikuva sääksisaaresta ja sen tunnelmaa hallinneesta ikipetäjästä. Matka jatkuu läpi jokatalvisen tervantuoksun, kohti kirkasta kevättä ja puun syliä, lintujen pesintäpuuhia. Tie johdattaa valtakunnan rajan tuntumaan, tiettävästi Suomen vanhimman männyn luo. Siinä sivussa pohditaan monotonista puhelinpylväsmännikköä ja tienlaidan mahtipetäjää.  

Soljuva teksti ulottuu ristiretkien ajalta Suomen taiteen kultakauteen, keskelle mäntykylläistä kuvastoa. Aikakausien humina antaa asioihin perspektiiviä, monisatavuotisten petäjien rinnalla oman elämän mitta on kovin lyhyt. Mitä kaikkea männyn elinaikana onkaan tapahtunut, mitä kaikkea puu on nähnyt?  

Mika Honkalinna (s. 1964) on Kymenlaaksosta lähtöisin oleva, nykyisin Limingassa asuva luonnonvalokuvaaja-kirjailija. Honkalinnan tärkeimmät kuvauskohteet löytyvät pohjoisesta havumetsästä, etenkin pohjoisen talven valoista ja tunnelmista sekä ihmisen ja luonnon kohtaamisista. Honka on hänen seitsemäs kirjansa.

Lisätietoja tekijältä: Mika Honkalinna, havulintu@luukku.com, 0407156664

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544

Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

”Nainen ei puhu, mutta hänestä puhutaan. Nainen tuntee itsensä sen kautta, mitä hänestä sanotaan. Nainen on olemassa vain suhteessa haluun, jota yleisö osoittaa häntä kohtaan. Kaiken kaikkiaan nainen ei haaveile mistään muusta kuin ideasta, joka yleisöllä on hänestä.”

Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tilassa avautuva Sofia Okkosen näyttely Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Se esittää studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Malli on kuin koekuvauksiin kutsuttu amatöörinäyttelijä, joka saa käsikirjoituksen vasta valitsijaraadin arvioivan katseen edessä.

Valokuvissa on jännite, joka syntyy mallin fyysisen läsnäolon ja emotionaalisen poissaolon ristiriidasta. Kuvan nainen kutsuu katsomaan itseänsä, mutta samanaikaisesti torjuu sen.

Teokset esittävät hienovaraisia kysymyksiä siitä, miten esilläolon tarve suhteutuu haluun piiloutua, miten himo suhteutuu pelkoon, luonnollisuus keinotekoiseen tai halpa ylevään. Millä tavoin nainen performoi feminiiniä ja mitä siitä seuraa?

Sofia Okkonen (s.1987) on Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut helsinkiläinen valokuvataiteilija. Okkonen valittiin keväällä 2017 kansainvälisesti arvostetun Hyerésin valokuvakilpailun finalistikymmenikköön. Rose-sarjan teoksia oli esillä ryhmänäyttelyssä Villa Noaillesissa, Hyerésin kaupungissa, Etelä-Ranskassa. Okkonen tutkii taiteessaan muun muassa naiseuden ja kauneuden naamioita sekä erilaisia tapoja ilmentää seksuaalisuutta ja feminiiniä. Hän on työskennellyt muotikuvan parissa vuodesta 2010 lähtien. Toisaalta Okkosta provosoivat muotikuvan esittämät kauneuden ideaalit ja toisaalta hän taas inspiroituu sen tarjoamista roolihahmoista, naamioista ja fantasioista.

Näyttelyä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto sekä Taiteen edistämiskeskus.

Näyttely on valittu Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tilaan avoimessa haussa. Projekti-tila on tarkoitettu näyttelyille ja hankkeille, joissa valokuvaa tai muita linssipohjaisia medioita käytetään taiteen, nykytaiteen tai tutkimuksen välineenä. Tila esittelee kiinnostavia näyttelykokonaisuuksia sekä tuoreilta että vakiintuneemmilta tekijöiltä.

Sofia Okkonen: Rose
Suomen valokuvataiteen museo, Projekti-tila
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
Näyttely avoinna 1.11.2017–7.1.2018

Liput 8/5/0 euroa, Museokortilla vapaa pääsy
ti-su klo 11–18, ke 11–20, ma suljettu

Avautuvien näyttelyiden pressitilaisuus ti 31.10. klo 11–12.

Näyttelyn avajaiset ti 31.10. klo 18–20.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset pressitilaisuuteen:
Lauri Alaviitala, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo
lauri.alaviitala@fmp.fi, 050 526 8336

Katso museon tulevat näyttelyt

Nationella audiovisuella institutets (KAVI) nya webbtjänst synliggör på ett unikt sätt Finlands audiovisuella historia.

KAVIs Levande minne, Elävä muisti, är en visuell tillbakablick på Finlands förflutna som omfattar historiska händelser, politiska vändningar och kulturella höjdpunkter – utan att glömma underhållning och fritid. Levande minne presenterar vår gemensamma historia med både fiktiva och dokumentariska texter och rörliga bilder. Tidslinjen sträcker sig från autonomins tid till dagens värld och levandegör den hundraåriga nationens utveckling och närhistoria. Vårt Levande minne omfattar historiska evenemang och politiska omvälvningar som komplementeras av vardagliga fenomen som idrottsmatcher, aktualitetsprogram och reklam.

Levande minne, som lanserats av KAVI som ett projekt inför jubileumsåret, fortsätter att expandera och utvecklas – som ett nationellt kulturarv är KAVIs audiovisuella skattkammare öppen för alla, nu och i framtiden. Levande minne är en tvåspråkig tjänst som innefattar dokumentärklipp från både Finlands tid som storfurstendöme och den självständiga nationens alla decennier.

Som ett projekt lyfter Levande minne fram audiovisuellt material som illustrerar Finlands olika årtionden, den finländska identiteten och betydande händelser, ett material som lämpar sig ypperligt som utbildningsmaterial till skolor och studenter, till elever i alla åldrar. KAVIs samarbetspartner i planeringen av skolmaterial för Levande minne är Skolbio. Webbtjänstens ”Tips för skolor” riktar sig till dem som verkar inom utbildning och sidan blir tillgänglig inom november. Levande minne kopplas essentiellt ihop med KAVIs läromaterial Filmstigen och KAVIs nationalfilmografiska webbtjänst Elonet.

KAVIs unika skattkammare

Levande minne består av ett rikt material taget från KAVIs omfattande samlingar vid filmarkivet samt radio-och televisionsarkivet. Till filmarkivets samlingar hör filmer av Suomi-Filmi och Suomen Filmiteollisuus samt Finlandia- och Försvarsmakternas revyer. Finlandia-revyn ger en unik bild av den finländska vardagen från 1940 till 1960, och inkluderar material från fortsättningskriget till välfärdssamhällets uppbyggnad. Digitaliseringen möjliggör distribution av finländskt audiovisuellt material och skapandet av vårt Levade minne.

Vi välkomnar respons!

Vad önskar ni av webbtjänsten Levande minne? Vilka tankar och minnen uppstår av webbtjänsten? Önskemål, tips och feedback kan skickas till: elavamuisti@kavi.fi

elavamuisti.fi publiceras 26.10.2017.

TuliValo

Kolmatta vuotta peräkkäin CulturaMobila yhteisötaideryhmä järjestää yhteistyössä Fiskars Villagen kanssa TuliValo teemakauden. TuliValo teemakausi koostuu valotaiteesta, jättinukeista, varjoteatterista, tanssista ja musiikista. CulturaMobila työskentelee jälleen yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa tarjotakseen elämyksellistä nähtävää ja koettavaa kaikille.

Viimevuonna eläinaiheiset lyhdyt Fiskasinjoella keräsivät suuren suosion ja tänä vuonna nämä lyhdyt saavat yhden lisäelementin koristamaan jokea ja tuomaan valoa pimeään aikaan. Viitenä lauantaina CulturaMobila tuo Kuparipajan Mustaan saliin uuden näytelmän AINATAR. Jokaiseen esitykseen kuuluu myös loistelias tuliveistos Fiskarsinjoella. Esitykset lauantaisin klo 19. Vapaa pääsy.

Lyhtyjen tunnelmaa

Luonto ja eläinaiheiset lyhdyt valaisevat Fiskarsin Ruukkia ja jokea tunnelmallisesti ja tuovat tunnelmaa ja lämpöä keskellä pimeintä aikaa. Valoinstallaatiot johdattavat kävijää pitkin Fiskarsinjoen vartta kohden Kuparipajan Mustaa Salia, jossa CulturaMobilan esitykset järjestetään. Joella näet suuria lyhtyjä, jotka esittävät ikonisia eläimiä suomen luonnosta. Lyhdyt ovat nähtävillä ilmaiseksi koko teemakauden ajan Fiskarsin Ruukissa.

CulturaMobila  –AINATAR

CulturaMobila järjestää osana TuliValo -teemaa esitykset viitenä peräkkäisenä lauantaina. Esitykset koostuvat teatterista, visuaalisista taiteista, tanssista, musiikista, jättinukeista sekä tuli- ja valoveistoksista.

Näytelmässä AINATAR, pyörivä henki, loihtii uuden kauniin maailman myyttisen joen rannalle. Kaikki on hyvin kunnes nuori lohikäärme ja sen mystinen mestari heittävät Ainattaren syvyyksiin ja perustavat oman pelon ja inhon valtakunnan. Voidaanko AINATAR pelastaa ja tasapaino palauttaa?

Näytelmä soveltuu yli 7-vuotiaille.

– CulturaMobila r.y perustettiin 2005. Yhdistys on erikoistunut järjestämään suuria ulkoilma spektaakkeleja pääsääntöisesti pienillä paikkakunnilla paikallisten asukkaiden kanssa.–

Cultura Mobila työryhmä:

Julian Garner: käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja

Hanne Horte-Garner: lyhtyjen suunnittelija ja tekijä, taiteellinen suunnittelu, tuottaja, kääntäjä

Rasmus Pailos: säveltäjä

Juri Voijala|: Jättinuken  (Ainatar) tekijä/suunnittelija

Kati Sorvali: Jättinuken (Ainatar) suunnittelija

Seppo Pailos: valosuunnittelija

KELMU Karjaan elävän musiikin yhdistys: AV-tekniikan toteutus ja henkilöstö.

Kaikki esiintyjät, muusikot ja Marionettien operoijat ovat paikallisen yhteisön asukkaita.

Lisätiedot: Julian Garner 040-720 9345 tai Jouni Virtanen 044-027 7606

EldLjus 28.10-25.11.2017

Cultura Mobila arrangerar i samarbete med Fiskars Village flera EldLjus-evenemang för tredje året i rad. Evenemangen består av ljuskonst, jättedockor, skuggteater, dans och musik. Cultura Mobila samarbetar med lokala invånare, föreningar och företag för att erbjuda något att se och uppleva för alla.

De populär lyktorna som prydde Fiskarsån ifjol, kommer även detta år att användas med några nya element . Cultura Mobilas skådespel, AINATAR förevisas fem lördagar i rad i Kopparsmedjans Svarta Sal kl 19.00. fritt inträde

Lyktornas stämning

Jättelyktor med natur och djurteman lyser upp Bruket och Fiskarså och ger stäming och värme i mörknet. Ljusinstallationerna som börjar vid torget leder besökaren till Svarta salen i Kopparsmedjan, där Cultura Mobilas förevisningar arrangeras. Lyktorna kan beundras av alla gratis under hela tiden (28.10-25.11) i Fiskars Bruk.

CulturaMobila  –AINATAR

Som en del av EldLjus-temat, arrangerar CulturaMobila föreställningar som består av teater, visuell konst, dans, musik och jättedockor samt eld och ljusskulpturer.   I skådespelet trollar anden AINATAR fram en ny vacker värld vid en mytisk åstrand. Allt är bra tills en ung drake, och dens mystiske mästare kastar Ainatar i djupet och grundar ett rike fyllt av rädsla och hat. Kan AINATAR räddas och balansen återhämtas?Skådespelet passar 7-åringar uppåt.

– CulturaMobila rf grundades år 2005. Föreningen är specialiserad på arrangemang av stora utomhus spektakel på små orter tillsammans med lokala invånare.

Cultura Mobilas arbetsgrupp:

Julian Garner: regissör, producent

Hanne Horte-Garner: lyktkonstnär, konstnärlig planering, producent, tolk

Rasmus Pailos: kompositör

Juri Voijala|: Jättedockans konstnär/formgivare

Kati Sorvali: Jättedockans konstnär

Seppo Pailos: Ljusarkitekt

KELMU Karjaan elävän musiikin yhdistys: AV- teknik och personal

Alla skådespelare, musiker och hanterare av Marionetterna är lokala invånare.

Mera information: Julian Garner 040-720 9345

Valokuvataiteilija Karina-Sirkku Kurzin teos Ungleichgewicht on voittanut Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon. Syömishäiriöisten ihmisten kanssa yhteistyössä syntynyt teos saa 10 000 euron palkinnon, jonka Suomen valokuvataiteen museo ja Valokuvataitelijoiden liitto jakavat tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Vuoden 2017 palkinnosta päätti amerikkalainen valokuvaaja Alec Soth, joka tunnetaan korkealaatuisista valokuvakirjoistaan. Soth valitsi voittajan viiden finalistin joukosta.

“Karina-Sirkku Kurzin teos uhmaa ennakko-odotuksia. Hän on valinnut raskaan, journalistien usein käsittelemän aiheen, mutta lähestyy sitä taiteilijan runollisuudella. Valokuvakirjat tarvitsevat aikaa asettuakseen lukijan mielikuvitukseen. Kaikki viisi finalistia olivat poikkeuksellisia, mutta Kurzin teos piti minut kaikkein voimakkaimmin otteessaan”, Alec Soth luonnehti voittajaa.

Ungleichgewicht (suom. epätasapaino) kehittyi vuorovaikutteisesta yhteistyöstä, jonka ytimen muodostavat syvähaastattelut syömishäiriöitä sairastavien ihmisten kanssa. Kirjan kuvat ja lainaukset pohjautuvat heidän kertomuksiinsa.

”Tarkoitukseni ei ole selittää syömishäiriöitä. Sen sijaan yritän avata lähestymiskeinon syömishäiriöisten henkilöiden mielentilaan ja kokemusmaailmaan, jossa kipu ja toisaalta sen kautta saavutettu olemassaolon tunne tai jopa nautinto kietoutuvat oudolla tavalla toisiinsa”, Karina-Sirkku Kurz kuvailee.

”Työskentely työparieni kanssa on ollut intensiivistä ja kaunista, vaikka osittain raskastakin. Olemme kiitollisia, että saimme tuotua yhteisen prosessimme näkyville kirjan muodossa. Kivuliaat tuntemukset ja kokemukset muuttuivat tätä kautta voimaannuttavaksi.”

Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan.Vuosittainen, nyt ensimmäistä kertaa jaettava palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle.

Kilpailun viisi finalistia olivat Karl Henrik Edlund: Bright Hours (Journal, 2016), Hertta Kiiski: I Was an Apple and I Got Peeled – But It Was a Good Thing (Kehrer Verlag, 2016), Karina-Sirkku Kurz: Ungleichgewicht (Kehrer Verlag, 2016), Ville Lenkkeri: Pikkukaupungin sairaskertomus (Kerber Verlag, 2017) ja Karoliina Paatos: American Cowboy (The Angry Bat, 2016).

Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli määräaikaan mennessä kaiken kaikkiaan 26 kappaletta. Viiden finalistin esivalinnan tekivät valokuvataiteilija ja taiteen tohtori Kristoffer Albrecht, Espoon modernin taiteen museo Emman näyttelyintendentti Arja Miller ja valokuvaaja Johannes Romppanen.

Kilpailun voittajaan ja muihin finalisteihin voi tutustua 26.–29.10. Helsingin Kirjamessuilla Suomen valokuvataiteen museon ja Valokuvataiteen liiton yhteisellä osastolla (6e90).

Karina-Sirkku Kurz on valokuvataitelija, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Kurz elää ja työskentelee Saksassa ja Suomessa.

Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle välillä 1.1.2016–31.7.2017 ilmestyneestä valokuvataidekirjasta. Palkinto nostaa esiin kirjaa valokuvataiteen muotona, ja sen tavoitteena on aktivoida mediaa esittelemään ja arvioimaan valokuvataidekirjoja itsenäisinä taideteoksina.

www.photobookaward.fi

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Henna Harri, Valokuvataiteilijoiden liitto
henna.harri@hippolyte.fi, p. 040 591 0770

Valokuvataiteilija Karina-Sirkku Kurz, mail@karinasirkku.com, p. +49 176 4456 9625

Joskus voi löytyä avain, joka ei sovi yhteenkään tiedossa olevaan lukkoon, mutta juuri siitä voi alkaa huikea seikkailu. Anne Muhosen sarjakuvaa ja valokuvia yhdistävässä Universumin avaimessa päähenkilöiden käsiin on päätynyt salaperäinen kapine, jonka avulla saattaisi ratketa koko maailmankaikkeuden arvoitus. Mutta ensin täytyy löytää ovi, johon avain sopii. 

Kallen löydettyä oudon avaimen alkaa oikean oven etsintä. Operaatioon osallistuu Kallen paras ystävä Hirppa, vesilammikon takana aukeavassa maailmassa asustava poika. Muuten Hirppa voisi muistuttaa ketä tahansa kaveria lätäkön tällä puolella, mutta hänen päästään sojottavat pitkät puunoksasarvet. Tähän asti Kalle onkin ollut ainoa, joka on pystynyt näkemään Hirpan ja juttelemaan tämän kanssa. Tilanne muuttuu Ainon liittyessä joukkoon, kun tyttöön kovasti mieltyvä Hirppa tulee näkyväksi myös hänelle.

Tarinan todistusaineisto luovutetaan kaikkien pohdittaviksi. Näin lukija kutsutaan mukaan avainkaartiin keräämään ja tallentamaan uusia vihjeitä.

Lasten ja varhaisnuorten sarjakuvaa on ollut tarjolla kovin niukasti. Tähän tarpeeseen tulee Universumin avain, joka sisältää uteliaisuutta ja mielikuvitusta kutittelevan tarinan houkutellen lukijaa salapoliisipuuhiin.

Anne Muhonen (s. 1979) on tuottelias kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Universumin avain on hänen 16. teoksensa.

Universumin avain -kirjaan voi tutustua myös esittelyvideosta: https://youtu.be/yJ0fpuxqX6E

Anne Muhonen on haastateltavana Helsingin Kirjamessujen Magia-lavalla pe 26.10. klo 13.30 ja signeeraa sen jälkeen klo 14.00 sekä la 28.10. klo 10.00 Arktisen Banaanin osastolla 6f40. Muhonen on mukana myös Finlandia-talossa järjestettävillä Lasten Kirjamessuilla 27.-29.10. ja signeeraa uutuuskirjaansa tapahtumassa pe 27.10. klo 11.00.

Anne Muhonen

Universumin avain

ISBN 978-952-270-333-0

64 sivua. Arktinen Banaani 2017.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Anne Muhonen, puh. 050 5454 265, annemuhonen@gmail.com

Lehdistökappaleet: Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, myynti@sarjakuva.com

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) uusi nettipalvelu tuo kansakunnan audiovisuaalisen historian kaikkien ulottuville. Elävä muisti aukaisi ovensa tänään torstaina 26.10. klo 12.     

KAVIn Elävä muisti – elavamuisti.fi on audiovisuaalinen aikamatka eiliseen. Kuva suomalaisuudesta rakentuu yhtä lailla historiallisten virstanpylväiden, kulttuurin kohokohtien kuin arkisen elämänmenon esimerkkien kautta viihdettä ja vapaa-aikaa unohtamatta. Suomen historiaa esitellään niin laajalla dokumentaarisella kuin fiktiiviselläkin aineistolla.

Elävän muistin historia rakentuu elävän kuvan keinoin. Autonomian vuosilta aina meidän päiviimme ulottuva aikajana on historiallisten ajankuvien ja niitä taustoittavien tekstien runsaudensarvi. Monipuolisuus syntyy moniäänisyydestä: historiallisten mullistusten ja poliittisten käänteiden rinnalle kohoavat tuiki tavalliset arkipäivän ilmiöt urheilukisoista ajankohtaiskatsauksiin ja mainoksiin.    

Vaikka Elävä muisti on KAVIn virallinen satavuotishanke, nettipalvelu tulee kasvamaan ja kehittymään myös jatkossa – kansallisena kulttuuriperintönä KAVIn audiovisuaalinen aarteisto kuuluu kaikille niin tänään kuin huomenna. Työsarkaa kaksikielisen sivuston parissa riittää pitkälle tulevaisuuteen suomalaisen kuvatun historian kattaessa paitsi itsenäisyyden vuosikymmenet myös suuriruhtinaskunnan aikaiset dokumenttielokuvat.

Kulttuurin eri vuosikymmenien, suomalaisen identiteetin ja historian kuvittajana Elävän muistin erityisenä kohderyhmänä ovat koululaiset ja opiskelijat alakouluista toisen asteen oppilaitoksiin ja yliopistoihin. Koulukino on KAVIn yhteistyökumppani Elävän muistin oppimateriaalien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä kouluille suunnattu vinkkiosio avataan marraskuun aikana. Elävä muisti linkittyy oleellisesti myös KAVIn elokuvakasvatusta edistävään Elokuvapolku-sivustoon ja KAVIn filmografiseen Elonet-tietopalveluun.

KAVIn ainutlaatuinen aineisto

Elävän muistin keskeisiä lähteitä ovat KAVIn elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston runsaat ja monipuoliset kokoelmat. Elokuva-arkiston kokoelmaan kuuluvat Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden elokuvat, Finlandia-katsaukset sekä Puolustusvoimain katsaukset tarjoavat kukin oman näkökulmansa suomalaiseen historiaan. Finlandia-katsaukset avaavat erityisen antoisan ikkunan suomalaisen arjen ja juhlan hetkiin 1940-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Nämä uutispotpurit ovat kuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudelta teollistuneen hyvinvointivaltion syntyyn asti.

Kotimaisen elokuvan kultakauden suurimpien studioiden, Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden, elokuvien verkkolevitysoikeudet mahdollistavat kansallisen elokuvan kattavan digitoimisen ja levityksen internetissä. Digitoinnin myötä myös Elävästä muistista on tullut totta. Kun tähän lisätään KAVIn radio- ja televisioarkiston käytössä oleva kokoelma itsenäisten tuotantoyhtiöiden ohjelmatuotantoa 1980-luvun puolivälistä tähän päivään muodostuu muistojen mosaiikista monivivahteinen kokonaisuus.

Palaute on tervetullutta

Mitä Elävältä muistilta toivotaan? Millaisia ajatuksia ja omakohtaisia muistikuvia se herättää? Palautteita ja toiveita voi lähettää osoitteeseen elavamuisti@kavi.fi

Elävän muistin suunnittelu- ja toteutusryhmä: Sami Hantula, Ilkka Kippola, Tommi Partanen, Kirsi Raitaranta. Toteutuksessa mukana: Jorma Junttila, Mari Kiiski, Timo Kinnunen, Petteri Kalliomäki, Mikko Kuutti, Matti Lukkarila, Tapio Riihimäki, Alex Day. Vuosikymmentekstit: Jari Hanski. Koulumateriaalit Marjo Kovanen (Koulukino) ja Kirsi Raitaranta. Käännös ruotsiksi: Anni Lappalainen. Viestintä: Outi Heiskanen, Katri Tenhola, Marjo Pipinen. Nettijulkaisun suunnittelu Zeeland Family / Karhu Helsinki.

---

Lisätietoja: Kirsi Raitaranta, apulaisjohtaja/projektin vetäjä
kirsi.raitaranta@kavi.fi, p. 02953 38106

Lisätietoja & materiaaleja: Katri Tenhola, suunnittelija/tiedottaja
katri.tenhola@kavi.fi p. 02953 38148

Suomen ensimmäinen valokuva syntyi Turussa 175 vuotta sitten. Tervetuloa näkemään miten Henrik Cajanderin kuuluisa valokuva Nobelin talosta kuvattiin. Valokuvataiteilija Jalo Porkkala kuvaa dagerrotypia-menetelmällä saman näkymän Uudenmaankadun varrella tapahtuman merkkipäivänä 3.11.2017 klo 11. 

Lääkäri Henrik Cajander (1804–1848) kuvasi Suomen ensimmäisen valokuvan Uudenmaankadun varrella 3.11.1842. Aiheena oli sittemmin purettu Nobelin talo, jonka takaa häämöttää Turun tuomiokirkko. Arvokas, varhaisella valokuvamenetelmällä valmistettu dagerrotyyppi kuuluu Turun kaupungin valokuvakokoelmaan. Dagerrotypiassa kuva valotetaan filmin sijaan suoraan hopeapinnoitetulle kuparilevylle. Syntynyt positiivikuva on todellisen näkymän peilikuva. 

Merkkipäivän kunniaksi alan pitkän linjan ammattilainen, valokuvataiteilija Jalo Porkkala ikuistaa saman näkymän samalla menetelmällä tasan 175 vuotta myöhemmin. Porkkala valottaa oman dagerrotyyppinsä seisten samassa kohdassa Uudenmaankadulla kuin Cajander aikanaan. Kuvan kehittämisen jälkeen hän lahjoittaa valmiin valokuvan kaupungin valokuvakokoelmaan.

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan historiallista tapahtumaa paikan päälle

• Uudenmaankatu 7, Turku
• perjantaina 3.11.2017 klo 11:00

Lisätietoa antaa

Raakkel Närhi, valokuvaaja
Turun museokeskus
raakkel.narhi@turku.fi
p. 040 143 3974 

Jalo Porkkala, valokuvataiteilija
jporkkala@gmail.com
p. 0500 729 224

Vielä ehtii käydä tutustumassa värivalokuviin talvi- ja jatkosodasta Etelä-Karjalan museossa. Sodan värit -näyttely aloittaa viimeisen viikkonsa Etelä-Karjalan museossa tiistaina 31.10. ja on esillä sunnuntaihin 5.11. asti joka päivä klo 11 – 17. Näyttelyn on nähnyt ennen viimeistä viikkoa jo yli 12 300 asiakasta.

Näyttely esittelee harvinaisia värivalokuvia talvisodan ja jatkosodan ajalta. Aidoista sota-ajan värivalokuvista tehdyt suurennokset esittelevät vaikuttavalla tavalla sotavuosien elämän kirjoa niin rintamalla kuin rintaman takanakin. Talvisodan värivalokuvat ovat löytyneet vasta vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Niiden kuvaajaksi osoittautui ruotsalainen Punaisen ristin sotalääkäri Carl-Erik Groth. Näyttely koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksityisten kokoelmien, Sotamuseon Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston ja Punaisen ristin kuvista.

Sodan värit -näyttelyn viimeisen viikon perjantaina Lappeenrannan museoissa vietetään myös ilmaisen sisäänpääsyn Museoperjantaita ja näyttelyssä on tuolloin, 3.11., klo 13 – 15 paikalla vertaisihmettelijä jakamassa näyttelykokemusta asiakkaiden kanssa.

Näyttelynvaihdon ajan 6. - 24.11. Etelä-Karjalan museossa on avoinna perusnäyttely 'Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia'. Seuraavan näyttelyn ’Suur-Merijoen kartano – Jugendin helmi’ vietetään perjantaina 24.11. klo 18 ja lauantaista 25.11. alkaen näyttely on normaalisti avoinna yleisölle.

Lisätietoja

Satu Ståhlberg

intendentti

Lappeenrannan museot

040 579 5744

satu.stahlberg@lappeenranta.fi

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta juhlistetaan ympäri Suomea monilla eri tavoilla. Ohjelmaan kuuluu myös valokuvanäyttely, jossa esitellään satavuotiaan Suomen ja ikäihmisten yhteistä tarinaa. Kuunnellaan seuraavaksi, millaisia muistoja valokuvaaja Leena Louhivaara kuuli näyttelyä kootessaan ja miksi eläkevakuuttaja Keva lähti hankkeeseen yhteistyökumppaniksi.

Haastateltavana ovat valokuvaaja Leena Louhivaara ja Kevan viestintäjohtaja Reija Hyvärinen, toimittajana on Elina Lukka.

RADIOILLE TIEDOKSI

Valokuvaaja Leena Louhivaaran ”Omakuva – sata vuotta suomalaisena 2017” -näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä Oulun, Kuopion, Turun ja Tampereen kaupungit sekä Suomen suurin työeläkevakuuttaja Keva. 

Näyttely on avoinna

• Kaupunginkirjastossa, Linnankatu 2, Turku 2.–21.11.
• Pappilanpuiston palvelukeskuksessa, Kourutaltankatu 2, Tampere 24.11.–13.12.

Lisätietoa aiheesta löytyy Leena Louhivaaran verkkosivuilta: http://www.omakuvaminakuva.fi/koulutus/11 

Radiohaastattelusta on saatavilla valmiiksi editoidut noin 3 ja 5 minuutin jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

Voit ladata radiotiedostot oheisen linkin takaa: http://www.craft.fi/source/download1/

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Kevan kanssa.

Kolmatta vuotta peräkkäin CulturaMobila yhteisötaideryhmä järjestää yhteistyössä Fiskars Villagen kanssa TuliValo teemakauden. TuliValo teemakausi koostuu valotaiteesta, jättinukeista, varjoteatterista, tanssista ja musiikista. CulturaMobila työskentelee jälleen yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa tarjotakseen elämyksellistä nähtävää ja koettavaa kaikille.

Viimevuonna eläinaiheiset lyhdyt Fiskasinjoella keräsivät suuren suosion ja tänä vuonna nämä lyhdyt saavat yhden lisäelementin koristamaan jokea ja tuomaan valoa pimeään aikaan. Viitenä lauantaina CulturaMobila tuo Kuparipajan Mustaan saliin uuden näytelmän AINATAR. Jokaiseen esitykseen kuuluu myös loistelias tuliveistos Fiskarsinjoella.

Lyhtyjen tunnelmaa

Luonto ja eläinaiheiset lyhdyt valaisevat Fiskarsin Ruukkia ja jokea tunnelmallisesti ja tuovat tunnelmaa ja lämpöä keskellä pimeintä aikaa. Valo-installaatiot johdattavat kävijää pitkin Fiskarsinjoen vartta kohden Kuparipajan Mustaa Salia, jossa CulturaMobilan esitykset järjestetään. Joella näet suuria lyhtyjä, jotka esittävät ikonisia eläimiä suomen luonnosta. Lyhdyt ovat nähtävillä ilmaiseksi koko teeman ajan Fiskarsin Ruukissa.

CulturaMobila  –AINATAR

Osana TuliVAlo -teemaa järjestää CulturaMobila esitykset, jotka koostuvat teatterista, visuaalisista taiteista,tanssista,  musiikista, jättinukeista sekä tuli/valoveistoksista. Esitykset lauantaisin klo 19, Kuparipajan Mustassa Salissa, osoitteessa Kuparivasarantie 5, 10470 Fiskars.

Näytelmässä AINATAR, pyörivä henki loihtii uuden kauniin maailman myyttisen joen rannalle. Kaikki on hyvin kunnes nuori lohikäärme ja sen mystinen mestari heittävät Ainattaren syvyyksiin ja perustavat oman pelon ja inhon valtakunnan. Voidaanko AINATAR pelastaa ja tasapaino palauttaa?

Näytelmä soveltuu yli 7-vuotiaille.

– CulturaMobila r.y perustettiin 2005. Yhdistys on erikoistunut järjestämään suuria ulkoilma spektaakkeleja pääsääntöisesti pienillä paikkakunnilla paikallisten asukkaiden kanssa.–

Cultura Mobila työryhmä:

Julian Garner: käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja

Hanne Horte-Garner: lyhtyjen suunnittelija ja tekijä, taiteellinen suunnittelu, tuottaja, kääntäjä

Rasmus Pailos: säveltäjä

Juri Voijala|: Jättinuken  (Ainatar) tekijä/suunnittelija

Kati Sorvali: Jättinuken (Ainatar) suunnittelija

Seppo Pailos: valosuunnittelija

KELMU Karjaan elävän musiikin yhdistys: AV-tekniikan toteutus ja henkilöstö.

Kaikki esiintyjät, muusikot ja Marionettien operoijat ovat paikallisen yhteisön asukkaita.

Lisätietoja tapahtumasta: Julian Garner , 040-720 9345 tai Jouni Virtanen, 044-0277606, jouni.virtanen@fiskars.com.

www.fiskarsvillage.com

LEDLENSER iH8R -TEOLLISUUSVALAISIN

Ledlenser laajentaa teollisuuspuolen valaisinvalikoimaa tehokkaalla, ladattavalla otsavalaisimella. Ammattikäyttöön suunnitellussa valaisimessa on kolme eri valotehoa, 600/250/10 lumenia, joista käyttäjä voi valita tilanteen mukaan sopivimman valotehon.

Keveän, vain 158 grammaa painavan valaisimen mukana toimitetaan asianmukaiset varusteet ammattikäyttöä silmällä pitäen. Toimitussisältöön kuuluu muun muassa valaisimen kypäräkiinnikesarja, jolla valaisin saadaan kiinnitettyä suojakypärään, ja 3400 mAh Li-ion akku takaa pitkän paloajan. Lisäksi mukana toimitetaan valofokusoinnin ympärille tuleva rengas, joka helpottaa käyttöä käsineet kädessä.

Valaisin on saatavilla teollisuuden tukkuliikkeistä marraskuun loppupuolella.

Tekniset tiedot: Paino 158 g (sis. akun), akku Li-ion 3,7v/3400 mAh, valoteho 600/250/10 lm, vesitiiviysluokitus IPX4.

Suositushinta: 99,00 € sis. alv 24 %.

Takuu: Ledlenser on luotettava, alan huippua edustava laatuvalaisin, jolla on viiden vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu sekä huoltopalvelu Suomessa.

Myynti: Teollisuuden tukkuliikkeet

Tuotekuvat: Tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti

Tuotepäällikkö, Nordic Trail Oy

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

p. 0207 310433